torstai 5. helmikuuta 2015

welcome to wellcome

Helsingissä viimeisimmän kotini lähikauppa oli Hakaniemen Ympyrätalon S-market. Täydellisen lähikaupan tunnistaa siitä, että sen lisäksi, että sieltä saa käytännössä kaiken mitä kuvittelee tarvitsevansa, saattaa aulassa törmätä Miika Nousiaiseen.

Mutta Hongkong, Hongkong, vaikka muuten olet niin ihana, niin ruokakauppasi eivät minua kyllä sytytä.

Salamatkustaja-blogin Satu esitteli islantilaisen lähikauppansa (ihana possulogo) viime viikolla ja haastoi muita tekemään samoin. Oman elämäni tutkivana ruokakauppajournalistina tartuin tietenkin tuumasta toimeen.

Hongkongissa on kaksi suurta ruokakauppaketjua: Park n Shop ja Wellcome. Ketjuilla on erilaisia alaluokituksia, esimerkiksi Superstoreja ja Internationaleja. Lisäksi on sitten länkkärikaupat, joissa myydään ainoastaan maahantuotuja tuotteita tuplahintaan alkuperämaasta, ja erikoiskaupat, joita oman asuntoni ympäristöstä löytyy esimerkiksi korealaisena ja luomuna. Myös hedelmä-, vihannes- ja lihakojuja löytyy vähän joka kadulta. Hinnat ainakin hedelmissä ovat monesti vähän supermarketteja kovemmat, ja lähimmällä vihannesmyyjällä en taas tykkää käydä, sillä se sijaitsee haisevan alueellisen jätteidenkeruupisteen vieressä.

Näillä alustuksilla, welcome to Wellcome!


Tämä on siitä erityinen myymälä, että se sijaitsee katutasossa. Täyteen tungetussa kaupungissa on yleisempää, että ruokakaupat sijaitsevat kellareissa, jolloin kadulle näkyy vain pienen portaikon alku.

Kuvasta voi bongata myös lähikauppani kattoon viritellyt uudenvuodenkoristeet, jotka todistavat, että juhlapyhiin kuuluva koristelu otetaan täällä vakavasti. Sama kultanauha tosin meni varmaan hyvin joulunakin.


Kauppaan astuessa kohtaa ensimmäisenä hevi-osaston, miten muutenkaan. Hedelmiä on ympäri vuoden tarjolla paljon ja edulliseen hintaan. Valikoima vaihtelee jonkin verran sesongeittain, mutta omenia ja banaaneja saa täälläkin toki ympäri vuoden. Tällä hetkellä tyrkyllä on paljon sitrushedelmiä, samoin lohikäärmehedelmät ovat viime aikoina olleet edullisia. Kestosuosikkejani ovat kiivit, mangot ja korealaiset persimonit. Hedelmät täällä muuten ostetaan yleensä kappalehintaan, eilen sai esimerkiksi kuusi italialaista kiiviä 8,8 dollarilla (eli vajaalla eurolla).

Vihanneshylly näyttää ensi katsomalla hyvältä, mutta lähempi tarkastelu tuottaa joskus pettymyksen. Vaikeuksia aiheuttaa se, että aasialaisia kasviksia kyllä on hyvin saatavilla, mutta itselleni tavallisia pinaattia, yrttejä ja sipuleita saa huonommin. Pakastevihanneksia täällä ei harrasteta, joten tutustuminen itämaisiin vihanneksiin hoituu yrityksen ja erehdyksen kautta. (Vinkki: tuttua vihannesta muistuttava ulkonäkö ei aina takaa samaa makua.)


Kun aamupalaksi, lounaaksi ja illalliseksi vedetään nuudelikeittoa, ei leivälle juuri ole tarvetta. Leipomoita toki löytyy sieltä täältä, mutta usein tarjonta on lähinnä makeaa. Leipomot muuten lähes poikkeuksetta nimittävät itseään japanilaisiksi, konsepti ei ilmeisesti kuulu kiinalaiseen keittiöön. Leivän korvaavat erilaiset makeilla ja suolaisilla aineksilla täytetyt höyrytetyt "pullat", joita saa noin joka toiselta nurkalta löytyvistä kojuista.


Tässä on nyt sitten se syy, miksi suhtaudun hongkongilaisiin ruokakauppoihin nihkeästi: juustohylly. Normaaleissa suurissakin ruokakaupoissa ainoa saatavilla oleva juustotyyppi on sulatejuusto. Tuskin niitäkään tosin kukaan ostaa, koska kymmenen surkeaa sulatejuustoviipaletta maksaa yli kolme euroa.


Pakastekaapeista löytyy lähinnä jäätelöä ja dumblingseja (suomeksi ne on kai mykyjä, mutta jotenkin ei taivu).

Viereinen hylly on omistettu nuudeleille: pusseissa ja purkeissa mausteilla ja ilman. Purkkinuudelit ovat paikallista einesruokaa tyypillisimmillään.

Nuudeleita ympäröivät valtavat öljypurkit, mikä kertonee jotain kantonilaisen keittiön taipumuksesta uppopaistamiseen. Oikeastaan kuivatuotehyllyt kuvaavatkin hyvin eteläkiinalaista keittiötä: hylly riisille, hylly nuudeleille, hylly öljylle ja hylly tahnoille.


Tässä osa riiseistä. Pienimmät pussit ovat kolme kiloa, suurimmat 15. En tajua, mihin ihmiset näitä minikeittiöissänsä säilövät.


Valtaville maitojauhetölkeille on toki paikkansa ruokakaupankin hyllyillä. Samoin kassan takana ja suunnilleen jokaisessa ihan mitä tahansa myyvässä liikkeessä muutenkin.

Karkki on aika kallista, mutta valikoimaa löytyy. Suklaaosastolla Kinder, Maltesers ja M&M's ovat kova sana.

Kastikkeissa ja tahnoissa löytyy ilman että täytyy lähteä etniseen ruokakauppaan (ylläri).


Kaupan kahdeksasta hyllyrivistöstä kolme on varattu juomille. Viinit ovat usein australialaisia ja aika kalliita. Olut on halpaa ja siideriäkin löytyy, jopa Somersbytä.

Alkoholittomat juomahyllyt kannattelevat vesipulloja, mehuja, jääteitä ja soijamaitojuomia. Raanavesikin täällä olisi yleensä ihan turvallista, mutta huonokuntoisista putkista irtoavan ikävän sivumaun takia monet, etenkin muualta Hongkongiin muuttaneet, juovat kylmän vetensä mielellään pullotettuna.


Lähestyvän kiinalaisen uudenvuoden takia muutenkin kapeahkoille käytäville on kasattu laatikoittain Ferrero Rochereita, Kjeldsen-keksejä ja monenlaista uudenvuoden rekvisiittaa ja erityispakkauksia, joita löytyy lähes kaikilta suurimmilta makeismerkeiltä. Myös ainakin nenäliinoja, juomia ja hammastahnoja löytyy erilaisissa punaisen ja kullan värisissä paketeissä, joita tänä vuonna koristaa asiaankuuluvasti vuohi.

Jos maitojauhetölkkejä ei tajunnut ottaa mukaan vielä hyllyltä tai tulee tarve sittenkin viedä vielä yksi tölkki serkunkaiman 6-vuotiaalle lapselle, niin niitä, lääkkeitä ja tupakkaa saa onneksi vielä kassalta. Matkakortilla korjaa bonukset, ja halutessaan sillä voi maksaakin.

Piip piip. Bye byeee.

Hintataso ruokakaupoissa on yleisesti jonkin verran edullisempi kuin Suomessa, vaikka tällä hetkellä euron huono kurssi tuntuukin. Yleisesti ottaen eurooppalaiset tuotteet kuitenkin maksavat täällä enemmän, aasialaista safkaa kokkaava pärjää luonnollisesti vähemmällä.

Tässä vielä linkit muihin ruokakauppaesittelyihin:

4 kommenttia:

  1. ihana postaus! Supermarketit ja ruokakaupat on ihan parhaita, mielenkiintoista nähdä niitä eri puolilla maailmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. lomillakin on aina pakko päästä ruokakauppoihin :)

      Poista
  2. Hauska postaus, itsekin sain tänään aikaiseksi vastata tähän ruokakauppahaasteeseen. :) Munkin lähikauppani Taipeissa oli Wellcome, mutta aika harvoin siellä tuli käytyä. Syy: katumarkkinat. Edullisempaa ja parempaa tavaraa niistä sai, ehdottomasti. Plus tietty fiilis oli kohdillaan. :)

    Mäkään en ole vielä keksinyt dumplingseille suomennosta, joten tyydyn ihan tuohon enkunkieliseen. Myky ei kyllä taivu, eikä lihanyytti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taipein katumarkkinat, ja etenkin katuruokamarkkinat, on kyllä ihania. Niin kuin Taipei muutenkin :) Vähän harmittaa, ettei mun nykyisen kodin lähellä oo kauheen hyviä kojuja, edellisissä naapurustoissa sellaiset löytyi ihan nurkan takaa.

      Joo, dumpling se on!

      Poista